Sytykekettua ja sytykepossuja.

Rakas nettituttu ystäväni sanoi, että ei ole merkitystä sytytykseen, monestikko kastelee, et melkeinpä enempi parempi. Et hän on laittanut paperia tällästen eläinten sisään ja sytyttänyt sen, niin johan syttyy sytyke, ja sit puut. Kuulostaa järkeen käyvälle. Niinpä siis kastelin osaa lisää....no nyt näyttää jo possuilta enemmän. Vasemman reunan 2 riviä jätin kuitenkin ketuiksi, koska nekin oli suloisia. :D Nämä muuten oon tehnyt ystäväni tuomilla kanalan kennoilla. Et tulee nekin käyttöön. Livenä väri on oikeampi, mutta meillä valitettavasti ihan tyhmät valot, jotka vääristää väriä....ei vaan kuvaaminen onnistu ilman luonnonvaloa. MONTA kuvaa piti ottaa, että sain edes tälläsen kuvan. Tarvis olla luonnonvalo ja valkoinen tausta.

Kynttilänjämiä ja sytykekettuja

 Tänään sain tälläsen ihanan pussukan kynttilänjämiä...439g. Ihania värejä taas. :D Kiva päästä taas järjestämään noi väreittäin mun lootaan. Helpompi sulatella sitten, kun on värettäin. Ulos jos teen, niin ei oo väreilläväliä, kun menee sitten sinne pitsiseen betoniruukkuun, niin sieltä ei väri näy...mut melkein haluan ulos menevän tehdä sitten lasipurkkiin jostain syystä....ehkä se vähän pitää tuulta tai jotain. Mut ihanaa, kun ihmiset antaa näitä kynttilänjämiä. <3Kiitollinen olen näistä!

Mä sain yhdeltä jämien saajalta idean sytykepossuista...minusta se ei kauheen hyvin näyttänyt possulta, kun sain yhden kuvan possusta, joten päärin, että hei, minähän teen parempia. :D Joo, niinhän minä luulin. Ei hyvää päivää...minusta nämä näyttää edelleen hiukan hiiriltä...tai ketuilta, tai joltain muulta pieneltä elukalta. Isäntä kun käveli ohi, niin tuumas, et mitäs lepakkoja noi on. Nettituttuni askartelun parista taas sanoi näitä hyeenoiksi. Saas nähdä mitä nää loppujen lopuksi on. :D Tietty jos kastelis toiseen kertaan, niin pintaan vois tarttua enemmän se punertava väri. Olisko ne sitten possuja, vai vaaleanpunaisia hyeenoja?!? Toinen nettiystäväni sanoi, että kettuja. :D Olkoot siis kettuja, koska onhan ketut söpömpiäku hyeenat. :D

Viime päivän tekemisiä

 Tytär toi mulle kananmunakennon, ja pitihän se käyttää pois vaikka olin jo päättänyt, etten taida sytykejuttuja enää hetkeen tehdä, koska noita on ennestäänkin varastossa. Vaikka mä kyl tykkään tehdä noita. Tosin tuo repiminen kyllä ottaa mun käteen. Peukun nivel ei oikein tykkää mistään sellasesta tarttumaotteesta syystä x. Ja kyllä olen rääkännyt myös kättäni tekemällä3:t kämmekkäät, joista kuvia toisessa blogissani...jossa siis mun käsitöitä... http://villamamma.blogspot.fi/
Yllätin sukulaistytön kaksilla kämmekkäillä ja yhdet tein itselle. :D

 Tälläsiä ihania kynttilänjämiä sain....n.1,3kg. Ihania nämä jämät...ja hei, mun lemppariväriä vihreääkin vähän. :D Kyllä ihmiset on IHANIA, kun lahjoittavat tuntemattomalle kynttilän jämiä. <3 Olen todella kiitollinen. Ja tältä ihmiseltä tämä oli jo toinen satsi. Kysyin sit varsin, et haluaisko hän sytykeruusuja ja hiiriä...ja halus. :D Niinpä vein niitä samalla, kun hain nämä ihanuudet. Tuli mieleen lause, että antaessaan saa...Hih! Kultainen ihminen! <3

Niiden edellisten sytykejuttujen jälkeen laitoin omalle sivulle faeen, että en taija enää sytykejuttuja tehdä, kun entisiäkin on...ja ihana ystäväni ja kahden nuorimmaiseni kummitäti päätti pikaisesti heittää mulle tälläsen kasan kennoja. Ihanaa...noi vie pienen tilan...eli taidanpas sit kuitenkin jossakin vaiheessa tehdä sytykejuttuja lisää....ja oonhan taas vähän saanut annettua eteenpäinkin. :)

 Tämän kahvisaippuan olen tehnyt aikasemmin, nyt vaan pikaisesti tein sille saippuatelineen...paksuista grillitikuista kuumaliiman avulla. Sit maalasin ja lakkasin. Helppoa ja nopeaa...ja sain keittiöön saippuatelineen ja kahvisaippuan käyttöön.

 Kyllä...pitkän jahkailun jälkeen sain tilattua itselle tämän saippuakirjan....SUOSITTELEN ehdottomasti tätä kaikille, joska suunnittelee saippuan tekoa. On tosi ihana...sopivan pieni, ihanan paksut lehdet, sivut kääntyy hyvin kierrekansien ansiosta, loistavat vaihe vaiheelta kuvat,paljon ideoita, hyviä ohjeita, joita saa sit opetellessa muokata oman maun mukaan jne. Todella kompakti tietopaketti saippuanteosta! Hyvä tuuri, kun en saanut tätä kirjaa kirjastosta. :D Tilasin siis Prisman verkkokaupasta. Tykkään tosi paljon. Eilen ahmin kirjan kannesta kanteen ja tänään oon vähän selaillut lisää sieltä täältä. Vielä MONESTI tulee tätä kyllä luetua. Ihan loistava kirja!

 Tänään sain 1365g kynttilänjämiä. Ihanaa....aika paljon värillistäkin. Vaikka ei mitään väliä, mikä värisiä kynttilän jämät ovat. Ja kaiken lisäksi nämä vielä tuotiin mulle. Päätin, että kysypä taas haluaako kokeiltavaksi sytykeruusuja ja sytykehiiriä ja halus. :D Nyt mun molemmat hiiriperheet saivat uuden kohdin ja molempiin lisäsin sisälle vielä sytykeruusuja. :D Jälleen antaessaan sai. Aika hauskasti....ilman pakkoa mistään. Olisin saanut jokatapauksessa jämät, ja minä taas sain antaa vieraalle ihmiselle pienen yllätyksen samalla.:D Joskus näinkin.

Ja TÄSSÄ NE NYT SIT ON...mun Tokmannin ostokset. <3 Mies lupas eilen, et käyttää mua tänään Tokmannilla,,,sit kun sanoin, että kai tiedät, että meinaan ostaa sieltä viemäriraetta, Lipeää, niin mies omalla huumori äänellään tuumas, et jaa...ei huomenna ehdikkään Tokmannille. Ja mitä tapahtu tänään, kun mies tuli töistä?!? Minä odotin, odotin ja odotin ja taas odotin. Ei mitään. Syötiin iltaruoka ja taas minä odotin ja odotin. Sit mies, et no, kai hän voi käyttää mua Tokmannilla. Minä riemuissani, että sen mä halusinkin kuulla...ja hain nämä yläkerran portaikosta. Olin käynyt jo Tokmannilla tyttären kanssa....ja ostanut nämä. Odotin vaan sitä virallista vihreää valoa. Vähän jo hiipi epäilys, et noinko tulkitsin väärin. :D Huh!  Tässä siis tarvikkeita hiukan saippuan tekoon. Tuon kirkkaan muovin pitäis kestää happoja ja emäksisiä juttuja...ja lämpöä100;n asteeseen....pitäis siis kestää sen lipeäveden,kun luin, että voi nousta yli 80 asteeseen...ja jos pidän kylmässä vedessä. Ei hajos muovi siten ku lasi, eli turvallisempaa, silti näkee läpi, että onko lipeä kunnolla liuennut. Tässä jo aika hyvin tavaraa...pieniä muottia on, iso pitkä puuttuu, mut siihenhän käy maitopurkkikin. Vielä jos onnistuisin saamaan käytetyn sauvasekoittimen. Talousvaaka mulla on, ja se mitta on1g tarkkuudella. Siihenkin pitäis vaan paristot varmaan vaihtaa. Ja on mulla manuaalinen vaaka sit varmuuden vuoksi vaikka, että voin punnita vaikka molemmilla.:D Kovasti siis ollaan menossa sitä kohti, että vielä kokeilen lipeäsaippuan tekoa. Siis aidon saippuan tekoa, kun tähän asti oon saippuat tehnyt valmismassasta, joka toki sekin kivaa...mut aina kiva saada kokeilla uutta. :D Saas nähdä koska tulee saippuoita. Tänään hain ärrältä myös 2 kirppis kynttilämuottia ja 3 kynttiläväriä...saan tehdä kivan kokoisia kynttiläitäkin. Kiva kun myyjä suostu mymään mulle kaksi, kun sen ilmoituksessa oli, että 4kpl. :D Kun ei niitä pringlespurkkeja aina oo saatavilla. Nyt on piiiiitkälle tulevaisuuteen kivoja juttuja, millä saan harrastaa, <3

Viimeiset betonityöt

Siinä ne viimeiset betonityöt nyt on...olivat aikas kauan kellarissa muoteissa....silti jalka kostean oloinen, mut se olikin liian vetelää massaa....et todella haurasta edelleen...mutta johonkin purkkiin tuo onkin tarkoitus laittaa....että ihan on painona vaan. Ja noi pienet katkenneet palat kukasta on jopa kiinni vielä ainakin....laiton väliin betonimössöö. Ja tuo, jossa vain varsi, onnistu tosi hyvin, vaikka siinäkin aikas löysä massa. Mut tässä ne on...taustalla oleva S30 säkki ihan tyhjä, finito. Surullista! Nyt pakko miettiä, että pitääkö muotit pistää myyntiin...kun sen tiedän, ettei kaikkia tule enää tehtyä lisää....tein aika paljon kaikkee. Jokaista enkeliä jos jättäis yhdet ja sit tän kukan. Yhden enkelin, peikot, siilit, kilpikonnat, sammakot yms pitää harkita, jos kiertoon. Harmi, kun Raija sanoi, ettei lateksi kestä kuumuutta...olisin kokeillut saippuan tekoa noihin pienimpiin muotteihin. Tai kun tietäis paljoko lämpöä ne kestää, niin katsois, että saako siinä lämmössä vielä saippuamassaa muottiin....ihan valmismassaa, ei lipeällä tehtyä saippuaa...sitähän en oo uskaltanut ees kokeilla vielä. Saippuakirjakin vasta tulossa. No, tarvii miettii....ehkä kun ostin halvalla vanhempia muotteja, niin jos yhtä sellaista kokeilis...ne ei ole edes niitä, mitä aattelin, että haluaisin säilyttää...ei sit harmita vaikka menis pilalle. Itseasiassa yksi muotti on pilalla...oli jo alkujaan hiukan...sitä vois saippuan kans kokeilla...koska sitä en enää edes myis eteenpäin, kun on jo niin kärsinyt. Eihän siitä tosin kaunista saippuaakaan tulis, mutta entäs sitten....Jos onnistuis, niin sit vois kokeila seuraavalla muotilla jne. Tai sit vaan myyn noi muotit. No, pitää miettii....

Munasaippua kokeilu 2

 Päätin sit päivällä ilman hoppuilua tehdä uuden munasaippuan,,,pakkohan se on kokeilla, että antaa rauhassa kovettua, et josko kuori lähtis helpommin....

 Tämä taas löyty Lidlstä hintaan 2,99e- Näillä vois tehdä värikkään saippuan, jonka sit laittais kirkkaan massan sisään. Tää on siis joulunen suklaamuotti.

Ihan juuri äsken kuorin munan....samoin tuloksin, kun ensimmisellä kerralle...kuori lähti pieninä murusina ja kalvo veitsen syrjällä. Uskottava se on, ei toimi ainakaan salmiakkijauho valmismassalla. Oli valkoista valmismassaa siis, jonne sen salmiakkijauhon laitoin. Vois toimia pakastimen kautta paremmin, joku veikkas...en muuten aatellu enää sitä kokeilla....vaikka vannomatta paras. :D Mut on toi kuoriminen aika hullun hommaa...ei oo ihan suosikkijuttujani.

Yksi muna kennossa

 Mitä sinä teet, kun isossa kennossa on yksi ainut muna? Ei, ei tää oo ruokablogi...mut toki täällä ruokaakin välillä tehdään, kotona siis. :D No mä koputin munan toiseen päähän varovasti pienen reiän, ja sit ravistelin munan pannulle...ja pannu päälle...suolaa päälle ja muiin hommiin...

 Otin pari pientä valmismassasta tehtyä salmiakkijauho saippuaa, jotka oli olivat aikas litteitä...ja pilkoin ne palasiksi. Tuo narun olen punonut muurausnarusta, jonka viime kesänä sain yllärinä tyttäreltä. Nyt sille keksin käyttöä. :D

 Sit kaadoin suatetun saippuamassa kananmunaan....ja tässä vaiheessa tajusin et niin, tarvis olla jotain, millä naruu pysyy siellä missä pitää. Ei kaikkee voi aina ennakoida, ei etenkään aamulla. :D

 Olin aika hätähousu...en tiedä oisko munan kuoriminen ollut helpompaa jos olisin antanut saippuan kovettua paljon kauemmin...mutta oli kuulkaas niin vaikeeta munan kuorimista, ettei ikinä. Metonimunien kuoriminen munasta oli lasten leikkiä tähän verrattuna, ja luulin sen jo olleen haasteellista, etenkin kynsille. Tähän ei kynnet riittäneet, piti käyttää veistä...ja oli kankalaa...tuossa näkee minkälaisissa palasissa kuoren sai irrotettua...ja siis osan kuorista oon jo tässä vaiheessa vienyt roskiin, mutta samanlaista silppua alusta loppuun asti. Hullun hommaa...mut tulihan tehtyä- :D Ehkä mun tarvii kokeilla tää vielä kerran...ja sit antaa saippuan kovettu tunninkohan asemasta vuorokauden....oisko sit helpompaa. Pakkohan se kai on testata....mut huh-huh, jos samanlainen homma edessä...sit ei voi ku nauraa itselle, että etkö nyt voinut kerrasta uskoa, ettei toimi. Mut hei...huomenna kokeilen kastella tätä, jos sit noi loput munan kalvot lähtis pois. Saahan sitä ainakin toivoa. Toisaalta täähän on ihan hauska näinkin...ainakin kuulkaas omanlainen....ei varmasti tuu heti vastaan toista samanlaista.

 Oikeesti...eiks oo aika maksee saippua....reps! Mut se saattaa toimia. Oli muuten yllätys, kuinka iso muna loppujen lopuksi on, vaikka toki sen betonimunan teosta jo tiesin...mut ei kauheesti jäänyt massaa yli...sen pistin mun jämäsaippuan päälle vaan. :D Eihän niitä nyt roskiin. Ja taisin hetkeks unohtaa sen lopun siihen kippoon...aika nopsaa massa jähmettyy....vaikuttaisko se salmiakkijauhe. Sen hajusta tuli mieleen joku värinpoisto, permanenttiaine tms...reps! ;D

 On se hieno, katsokaa nyt. :D Kuvattu jääkaappia vasten, et hiukan taas värit heittää...meillä on visusti valkoinen jääkaappi, jos ei noita mahdollisia sormenjälkiä tms lasketa. :D

 Mut musta tää on aika hauska kuva...et kuvaus ainakin onnistui, vaikka jääkaapin väri heittääkin. Joskus kamera tekee itsekseen kuvasta paremman näköisen. :D Moukan tuuria siis, et tuli mieleinen kuva,,,eiku taitoa tietenkin. Tää jos mikä oli sitä älyvapaata askartelua...hih!

Sit se munakenno pääty sytykeruusuihin. Kastelin muuten vain kerran...annoin vaan hetken ilmakuplien tulla pintaan. :D Ja aattelin, et näistähän tulee kivoja, kun kennon massan kastuu ja laajenee...toi yksi, muita punaisempi ruusu on se viimeinen. Siihen sain oikein tosissaan yrittää saada steariinia, kun se oli niin vähissä....lusikalla autoin siinä hommassa jo....kun en vaan viitsinyt sulattaa enempää steariiniä. Päätin nääs, että kyllä tämä riittää....ja riittihän se. Voishan noi kastella toisenkin kerran, mut toisaalta, jotku kastelee vain kerran....ja se varmaan parempi kun se mun ensimmäinen ruusukokeilu, jolloin kastelin kolmesti-neljästi. Ainakin 2x sai kehuja ja 4x sanottiin, että palo hyvin, mut kesti syttyä. Eli mitä helpommin syttyy, niin sen parempi....näidenhän on tarkoitus auttaa puun sytytyksessä. :D Kyl se ruusu varmaan sit sen aikaa palaa, et puut syttyy. Ja ainahan voin kastella näitä uusiks, jos vaikuttaa, että 1x ei oo tarpeeksi. Ja taas on ruusuja annettavaksi...tosin oli niitä muutenkin. :D Nää nyt oli tälläkertaa pakko tehdä, kun sopi tähän muna-päivitykseen. :D

Pieni pala taivasta

 Posti toi minulle tänään pienen palan taivasta. <3 Kun oot tuloton kotiäiti, niin osaat kyllä väkisin arvostaa sitä, kun joskus saat jotain todella ihanaa itsellesi. Sain nämä ihanat muotit ostettua ihan kirppishintaan, josta iso kiitos  ihanalle myyjälle. Ihana ihminen, jonka kanssa olen saanut facessakin jutella....en siis ole syrjäytynyt, koska mulla on elämää facessa...Reps! :) Ja sain vieläpä tuon itsetehdyn saippuankin, jotta saan kokeilla lipeällä tehtyä saippuaa...oi, mikä ihana yllätys, tuoksuu piparille! <3  Jossain vaiheessa toivon mukaan uskallan itsekki tehdä saippuoita ihan lipeästä, tarkoittaen viemäriraetta, vettä ja oliiviöljyä. Ihania ohjeita ja varoituksia olen saanut saippua rymässä ja tuolta samalta ihanuudelta, jolta muotit ostin. Olis ihanaa, että jotain harrastuksia vois jatkaa, vaikka pian ei tule edes sitä pientä lapsilisää..se kuitenkin ollut itselle iso raha, ainut tulo. Nämä käsillä tekemiset kuitenkin tuovat iloa elämään ja antavat voimia huomiseen- Se on sitä onnistumisen iloa. Onneksi lankoja on vielä reilusti ja askartelutarvikkeitakin. :D Minulle kun tämä käsillä tekeminen on niin äärettömän rakasta ja tärkeää....aina silloin, kun siihen riittää voimia.Ikä sekä 30 kotonaolo vuotta on kuitenkin tehneet tehtävänsä...vieneet ison palan itsetuntoa...pakko siis koittaa jatkaa sitä, että yritän olla tyytyväinen omiin tekenisiini...ja olenkin,,,ymmärrän, ettei minusta koskaan tule parasta, mutten varmasti ole huonoinkaan...riitän itselleni. :D Tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, niinkuin kaikille muillekki...osaan nauraa itselle, mutta tunnen myös mielihyvää onnistumisista. Se on katsokaas niin, että kuka kissan hännän nostaa. jos ei kissa itse. Ja on muutama ihminen jopa ilolla ottanut vastaan mun tekeleitä. :D Nyt on vähän vaikeampaa ollut saada sytykehiiriä kiertoon, kun niillä tutuilla on vielä sytykeruusuja..mut ehkä ne joskus kysyy, että vieläkö oon antamassa hiiriä. :D Uskon vahvasti tähän! :)   Vitsi, kun tänään just mietin, että joku pieni Handmade-paja on menettänyt minussa innokkaan oppijan/työntekijän. :D Tosin myyjää musta ei kyllä sais. Yksi kun sanoi, että vois vähän maksaakki sytykeruusuista, niin tuumasin, että ei tarvi, oon antanut ne ilmaiseksi muillekki....ja kynttilän jämistä oon ne tehnyt. :D Tottakai minulla olis ollut sille rahalle käyttöä...jokainen tietää, että se yhden lapsen lapsilisä on alle satkun kuussa.  Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että ei kaikkea saa, eikä tarvi mitata rahassa. Kuka kertoo, mikä on iloisen mielen hinta? Mikä on hymyn hinta? Mikä on sen hinta, että koet sen, että kelpaat...tai ainkin ne sun työt kentis ovat kelvanneet ja kieroutuneesti sinä itse ikäänkuin sen välityksellä kelpaat. Sisäinen lämmin olo, kuitenkin auttaa monia jaksamaan...näin on!  Puhun kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä...vai miten se oli. Sitäpaitsi uskon vahvasti, että antaessaan saa. :D Minusta ainankin on ollut kiva antaa. Isoihin antamisiin en pysty, mutta ei se tarvitse olla iso, tuodakseen saajalleen iloa, saatikka antajalle. :D Joskus oon jopa saanut pari euroa, vaikken oo pyytänyt. :D Etenkin se on tuntunut hyvälle. Ja kyllä minä olen tuntenut olevani speciaali, kun joku on joskus minulle antanut jotain...niinkuin nyt tuo piparipoika saippua. Ei kaikki sellaista saa...minä sain...ja olen siitä iloinen. :D Taitaa vaan mennä sen kans nuuskutteluksi...hih! No, ehkä mä jossain vaiheessa raaskin sitä kokeillakki...siksihän sen sain, että saan verrata ja näen millaista on oikea, aidosti alusta asti itsetehty saippua. verrattuna saippuamassasta tehtyyn....saatikka kaupan saippuat.

Huutiksesta sain edullisesti tämän infrapuna lämpömittarin, joka auttaa sit saippuan teossa, jos uskallan alkaa sillä viemärirakeella (=lipeällä) tekemään(auttaa se valmismassojenkin kanssa, tottakai), Kynttilän teossakin tämä tuo turvaa, kun näkee, ettei massa kuumene kauhean lähelle kiehumispistettä. Kynttilän jämiä olen saanut ihanilta ihmisiltä, kun laitoin paikkakunnan fb sivuille ilmoituksen, että otetaan vastaan kynttilänjämiä. Liki ilmainen harrastus siis, jos ei laita tuoksuja sekaan....ja vielä jos kokeilis sydänlangan punomista ihan puuvillalangasta. :D Mutta tässäkin tapauksessa iso kiitos niille, joilta oon kynttilänjämiä saanut. <3 Ihania ihmisiä, joilla on kultanen sydän. Siksipä koitan itsekki välillä aina ilahduttaa jotain tekemisilläni...Kiitokset kaikille ihanuksille. Tää nyt oli tällänen mikälie purkautumispäivä...en oo aatellut ottaa tällästä kuitenkaan tavaksi, joten voitte huokaista helpotuksesta. :D Ja hei vielä yksi asia...ihanaa nähdä, että teitä lukijoita on jo 23. :D

Lisää kortteja

 Tein siis vielä nämäkin kortit viime yönä askarteluhuonetta siivotessa. :D

 Ja täytyy myöntää, että askarteluhuone siisteyty vain ja ainoastaan juuri tämän verran, mitä kortteihin meni materiaali.

 Tai melkein, koska osa otettiin sit kaapista/laatikoista. Mutta hyvä yritys siivoamiseen kuitenkin.

 Harmi, kun mulla ei ole näitä unikko servettejä...et tämä on saatu servetti/kirppikseltä ostettu. Tämä on aikas kaunis servetti minusta. Tosin niin on tuo ruususervettikin yksittäinen kappale.

 Meni vaan siellä askarteluhuoneessa yllättävän kauan...vaikka siis piti olla vaan nopeaa pientä siivoamista. Senhän tiesin heti alkujaan, että siivottua en sitä kerralla saa, etenkään siihen aikaan yöstä.

Mut joo...tälläsiä öisiä kortteja siis tein. :D Pitäis mennä jatkamaan siivoamista. mutta...ei ehkä nyt enää, koska siellä muuten menee taas aamuyöhön. Miks se on aina niin kiva öisin valvoa?!?

Sekalaisia kortteja

 Niinpä niin...mun PITI taas siivota askarteluhuoneessa....ja törmäsin korttipohjiin, jotka olivat jääneet pöydälle...

 Servettejäkin oli jäänyt, jotka tietty oli helpoin ottaa käyttöön sillälailla, että laminoin ne taustapuolelta ja tein kortiksi.

 Hidastahan tämä tälläinen siivous on, mutta mikäs kiire sillä on...ei sitä kukaan muukaan siivoomaan mene...

 Päätin sit tehdä ystävänpäiväkortteja, kun joskus aikasemmin olin stanssannut noita sydämiäkin.

 Tässä taas servettikortti...näihin isoihin kukkakorttiin piti hakea kaapista korttipohja, mutta servetin otin siitä pöydältä...että kyllä se oli siivoamista. :D

 Leimakuvat otin laatikosta, jonne oon aikasemmin leimannut ja väritellyt kuvia...sen jälkeen kun on valmis kuva, niin sit on suht nopeeta tehdä kortit.

Jos sattuu olemaan vaikka taustapapereitakin valmiina...kaikiin ei ollut, ei tähänkään, mutta leikkasin. Noissa ienemmissa korteissa sitä taustapaperia ei onneks niin paljon kaipaakaan, vaikka toki sellanen tuo ilmettä korttiin.

Kynttillänjämiä ja hiirulaisia

 Päätin sit tehdä toisenkin hiiriperheen....siellä on 5 hiirulaista. :) No joo...edelleen leenua lapsettaa. Nyt vaan toivon, että joku paikallinen facekaverini tuumaa mulle, et hiirulaiset saa muuttaa heille.

 Tein sit tähän ensimmäiseenkin hiirulaisten kotiinkin viidennen reiän...et hiitulainen pääsee haistelemaan ilmoja. Tämäkin sais muuttaa jonnekki tulipesälliseen kotiin... :D

 Mä jo harmittelin, etten taida saada enää kynttilänjämiä, kunnes tuli viesti haluatko, vai heitänkö roskiin...HALUAN! Varsin punnitsin, niin oli 2017g. :D Melkoiset aarrelaatikot. :D

Tässä sit kynttilänjämät kipattuina...monen väristä ihanuutta. <3 Tunnen itseni onnekkaaksi, kun sain nämä. Ihania kynttilänjämiä,,,ja kuinka PALJON!

Hiirulaisia

 Tässä on maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri laatikossa kukkien kanssa...ja lähtevät matkalle sukulaistytön luo...lupasin lähettää hälle, kun hän sanoi, että maksaa kyllä postit. Itse hiiristä ja ruusuista en tietty pyytänyt mitään...oonhan vienyt kaikille muillekki ilmaseks. On noi pakettimaksut silti keljun isot. :( Nämä siis aikasemmin tekemiäni sytykejuttuja, kuten varmaan muistattekin. Kävin viemässä tänään yhdelle naapurille varrellisia sytykeruusuja, varrettomia sytykeruusuja, sytykesipsejä ja sytykehiiriä....et pääsevät kokeilemaan niitä...hän kun laittoi mun face sivulla, että haluaa kans kokeilla sytykejuttuja. Mä saan sit taas kuulla miten erilailla mikäkin toimii...et ihan on oma lehmä ojassa. :D En mä tiedä edes miksi haluan tietää mikä toimii parhaiten, koska edelleenkään ei meillä oo tulipesää...ei vieläkään...eiks oo merkillistä?!? :D Enkä varmaan ikuisesti halua tehdä sytykejuttuja vain muille annettavaksi...vaikka toki muita on kiva ilahduttaa. Sytykejuttujen tekemisessä vaan on aina se tulipalo riski. Tietty jos saan kiitettävästi kynttilän jämiä jostain...niin toki silloin voin tehdä taas sytykejuttujakin, jos innostun.. ja laittaa ilon kiertämään. Mutta ensisijaisesti teen jämistä kuitenkin uusia kynttilöitä omaan käyttöön. :D

Tässä sit oli ihan pakko saada kokeilla hiirulaisille jonkin sotin pesää...sisällä on sanomalehtiä. Jokaisella 4:llä sivulla kurkistelee yksi harmaa hiiri ja sisällä laatikossa on vielä yksi sininen hiiri. 5kpl oli sellanen kiva määrä....pitää tääkin yrittää sit antaa jollekki kokeiltavaksi! :D Ois voinut olla kiva tehdä kaksikin reikää yhdelle sivulle, mut hokasin sen liian myöhään...vaikka en mä tiiä...saattaishan tuonne jollekki sivulle saadakki mahtumaan toisekin reiän. Ja oisko toi pitänyt päällystää vaikka tapetilla...ja pistää reiän kohdalta sit se tapetti jotenkin rullalle vaikka?!? No, ehken jaksa panostaa niin paljoa, koska nämä ei sillai mene lahjaksi...olkoot näin....ehkä tää jollekki kelpaa...

Onnistumisia ja epäonnistumisia

 Aina ei mene niinku strömsössä...ei edes joka kerta.....toinen kukka onnistu...tuo, jolle tein jalan, ja jonka kuva tuossa alhaallakin vielä erikseen....mut tää noinen kukka meni päin puuta....irtos varsi...lähti pari palaa kukasta ja massakin aikas finito.....piti kuvata se massakin, mut kuvat tähän kokelmakuvaankin meni mönkään...että sellasta. Yritin paikata kukkaa, jos sais varren takas, mut enpä jaksa itsekkään uskoa onnistumiseen. No, jos ei onnistu, niin heitän tällä sit vesilintua, mut jos onnistuu, niin sit liimaan noi kukan palaset kukkaan....katsotaan...ei siitä maailman kauneinta kuitenkaan saa tulemaan, mut ei haittaa. JOS tää pysyis, niin sit saattaisin ihan pikkiriikkisen jalustan saada...mut todennäköisesti sille pitää keksiä muuta käyttöö....en oo miettinyt mitä, koska sitä tosissaan on ihan vaan pikkiriikkisen.

Tämä kukka onnistu ja se pysyy hyvin pystyssä, kun varsi on niin lyhyt....ois pitänyt tehdä tälläsiä enemmän, jos olis tajunnut, mutta....no, en sit tajunnut. Toisaalta ne leveemmät jalustat on kivoja, kun niille voi laittaa vaikka enkelin....mut ois nää lyhyet varret silti ollu kivoja,

Okkei, tästä näkee, paljonko sementtilaastia jäljellä...eli ei juuri nimeksikään....tässä näkee myös tuon hajonneen kukan paremmin...ja tässä vaiheessa mulla on vielä suojahanska, mut ei kauaa.  Vois muuten sanoa, että vähiin käy ennenku loppuu...nyt on todella vähissä ja säkkikin jo käännetty ylösalaisin, että tuossa kipossa on oikeesti kaikki, mitä mulla on tuota sementtilaastia. Tuskin siitä enää mitään tehdään...harmittaa, kun toi kukka hajos, mutta ei voi mitään....tähän aika kelju lopettaa betonityöt...mut tällästä se välillä on. Onneks toi yks kukka jalustoineen sentään onnistu. :D Tais olla normaalia märempää toi kukan massa, enkä sit kuitenkaan tajunnut ottaa sitä huomioon, että olis tarvinnut pidemmän kuivumisajan....1 päivä lisää olis varmaan riittänyt.

Kortteja

Teinpäs nyt illalla pikaisesti muutamia kortteja valmiiksi väritetyista leimasinkuvista, jotka oon siis joskus aikasemmin värittänyt valmiiksi sekä tuollasista korttikuvista. En nyt ala erikseen kirjoittelemaan näistä mitään, kuvat puhukoot puolestaan.