Yksi muna kennossa

 Mitä sinä teet, kun isossa kennossa on yksi ainut muna? Ei, ei tää oo ruokablogi...mut toki täällä ruokaakin välillä tehdään, kotona siis. :D No mä koputin munan toiseen päähän varovasti pienen reiän, ja sit ravistelin munan pannulle...ja pannu päälle...suolaa päälle ja muiin hommiin...

 Otin pari pientä valmismassasta tehtyä salmiakkijauho saippuaa, jotka oli olivat aikas litteitä...ja pilkoin ne palasiksi. Tuo narun olen punonut muurausnarusta, jonka viime kesänä sain yllärinä tyttäreltä. Nyt sille keksin käyttöä. :D

 Sit kaadoin suatetun saippuamassa kananmunaan....ja tässä vaiheessa tajusin et niin, tarvis olla jotain, millä naruu pysyy siellä missä pitää. Ei kaikkee voi aina ennakoida, ei etenkään aamulla. :D

 Olin aika hätähousu...en tiedä oisko munan kuoriminen ollut helpompaa jos olisin antanut saippuan kovettua paljon kauemmin...mutta oli kuulkaas niin vaikeeta munan kuorimista, ettei ikinä. Metonimunien kuoriminen munasta oli lasten leikkiä tähän verrattuna, ja luulin sen jo olleen haasteellista, etenkin kynsille. Tähän ei kynnet riittäneet, piti käyttää veistä...ja oli kankalaa...tuossa näkee minkälaisissa palasissa kuoren sai irrotettua...ja siis osan kuorista oon jo tässä vaiheessa vienyt roskiin, mutta samanlaista silppua alusta loppuun asti. Hullun hommaa...mut tulihan tehtyä- :D Ehkä mun tarvii kokeilla tää vielä kerran...ja sit antaa saippuan kovettu tunninkohan asemasta vuorokauden....oisko sit helpompaa. Pakkohan se kai on testata....mut huh-huh, jos samanlainen homma edessä...sit ei voi ku nauraa itselle, että etkö nyt voinut kerrasta uskoa, ettei toimi. Mut hei...huomenna kokeilen kastella tätä, jos sit noi loput munan kalvot lähtis pois. Saahan sitä ainakin toivoa. Toisaalta täähän on ihan hauska näinkin...ainakin kuulkaas omanlainen....ei varmasti tuu heti vastaan toista samanlaista.

 Oikeesti...eiks oo aika maksee saippua....reps! Mut se saattaa toimia. Oli muuten yllätys, kuinka iso muna loppujen lopuksi on, vaikka toki sen betonimunan teosta jo tiesin...mut ei kauheesti jäänyt massaa yli...sen pistin mun jämäsaippuan päälle vaan. :D Eihän niitä nyt roskiin. Ja taisin hetkeks unohtaa sen lopun siihen kippoon...aika nopsaa massa jähmettyy....vaikuttaisko se salmiakkijauhe. Sen hajusta tuli mieleen joku värinpoisto, permanenttiaine tms...reps! ;D

 On se hieno, katsokaa nyt. :D Kuvattu jääkaappia vasten, et hiukan taas värit heittää...meillä on visusti valkoinen jääkaappi, jos ei noita mahdollisia sormenjälkiä tms lasketa. :D

 Mut musta tää on aika hauska kuva...et kuvaus ainakin onnistui, vaikka jääkaapin väri heittääkin. Joskus kamera tekee itsekseen kuvasta paremman näköisen. :D Moukan tuuria siis, et tuli mieleinen kuva,,,eiku taitoa tietenkin. Tää jos mikä oli sitä älyvapaata askartelua...hih!

Sit se munakenno pääty sytykeruusuihin. Kastelin muuten vain kerran...annoin vaan hetken ilmakuplien tulla pintaan. :D Ja aattelin, et näistähän tulee kivoja, kun kennon massan kastuu ja laajenee...toi yksi, muita punaisempi ruusu on se viimeinen. Siihen sain oikein tosissaan yrittää saada steariinia, kun se oli niin vähissä....lusikalla autoin siinä hommassa jo....kun en vaan viitsinyt sulattaa enempää steariiniä. Päätin nääs, että kyllä tämä riittää....ja riittihän se. Voishan noi kastella toisenkin kerran, mut toisaalta, jotku kastelee vain kerran....ja se varmaan parempi kun se mun ensimmäinen ruusukokeilu, jolloin kastelin kolmesti-neljästi. Ainakin 2x sai kehuja ja 4x sanottiin, että palo hyvin, mut kesti syttyä. Eli mitä helpommin syttyy, niin sen parempi....näidenhän on tarkoitus auttaa puun sytytyksessä. :D Kyl se ruusu varmaan sit sen aikaa palaa, et puut syttyy. Ja ainahan voin kastella näitä uusiks, jos vaikuttaa, että 1x ei oo tarpeeksi. Ja taas on ruusuja annettavaksi...tosin oli niitä muutenkin. :D Nää nyt oli tälläkertaa pakko tehdä, kun sopi tähän muna-päivitykseen. :D