Sytykehiiriä

 Osa kananmunakennoista on muuttuneet niin ettei niistä kyllä sytykeruusuja oikein saa tehtyä...etenkin noi 10 munan pakkaukset on muuttuneetm mut niistäpä saa sytykehiiriä, yhdestä pakkauksesta aina 4 hiirtä. Minä oon surru ääneen, kun ei oo kananmunakennoja, mut kukaan ei tajunnut sanoa, että verannalla oli kartonki keräykseen vietävä pussukka, jossa kananmunakennoja. :D Löysin ne tänään. Olin mä muutaman hiiren jo saanut sentään aikasemmin leikattua. Mut nyt löyty 3 kennoa, eli 12 hiirtä lisää.....nyt sen verran jo hiiriä, että viitsii ne samantien sit uittaakki kynttilämassassa. Jes! Ihana löytö!

 Tän verran heitin jämiä kerroskattilan yläosaan....toiveena saada kenties jotain, jonka vois vaikka tulkita harmaaksi...ehkä. Tosin kennon värihän se on, mikä ratkasee, kun ei tarkoitus oo 10 kertaa uittaa hiiriä tuolla. Ensin meinasin, et josko vain kerran, mutta päädyin kuitenkin kahteen upotuskertaan.

 Näin paljon jäi vielä kynttilän jämistä...en viitsinyt nyt kynttilää tehdä, vaan päätin säilyttää tän seuraavaan kertaan. Aika vähän meni massaa, mut ei nää niin paljon massaa imasekkaan, kuin ne vanulaput, tai monikerroksiset ruusut...mut kivoja silti tuli. Äkkiäkös toi uudelleen kovettuu.

Ihan kivoja oli hiiruilaiset yhden kerran jälkeenkin...mut tässä ne on nyt sit kasteltu 2 kertaa, ja ovat valmiita. Silmät ja vähän mustaa piirsin tussilla kuonoon ennenku kastelin näitä....ja coktail tikku vaan kuonon läpi. Ihan hauskoja tuli.(Coktail tikutkin kävi siellä massassa siis kans...autto kummasti kääntään hiirtä, kun ei ollut apuvälineitä) Seuraavaks saa miettiä, että miten nää pakkaan...ja kelle taas annan koeiltavaksi....edelleenkään meillä ei ole tulipesää. :D Mut palautteet on olleet sytykejutuista positiivisia, joten tänään poitsu otti lisää sytykesipsejä työkaverilleen vietäväksi. Kiva ilahduttaa ihmisiä. :) Ja saaduista kynttilän jämistä kun teen, niin ne ei tule itsellekkään maksamaan, paitsi tekemisen vaivan tietenkin....mut näitähän on kiva tehdä...ja kiva ilahduttaa. Ja positiivisia palautteita on kiva kuunnella. Mut haluan mä kuulla ne negatiivisetkin, jos on liian vähän tai liikaa steariinia, niin tiedänpä seuraavalla kerralla, jos vielä näitä teen. Okkei, sytykesipsit tuli itselle maksamaan...koska ostin ne vanulaput, mut onneks ne ei olleet kalliita...ja niissäkin oli vaan se kokeilemisen halu/ilo, miksi niitä tein. Ja näihin tietty meni noi coktail tikut. Ei onneks montaa...ja niitäkin oli valmiina kotona. :D  Edelleen kyl mietin, että onko käsillä tekeminen siunaus vai kirous? Kerta toisensa jälkeen päädyn samaan lopputulokseen, että se on molempia.