keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Pieni pala taivasta

 Posti toi minulle tänään pienen palan taivasta. <3 Kun oot tuloton kotiäiti, niin osaat kyllä väkisin arvostaa sitä, kun joskus saat jotain todella ihanaa itsellesi. Sain nämä ihanat muotit ostettua ihan kirppishintaan, josta iso kiitos  ihanalle myyjälle. Ihana ihminen, jonka kanssa olen saanut facessakin jutella....en siis ole syrjäytynyt, koska mulla on elämää facessa...Reps! :) Ja sain vieläpä tuon itsetehdyn saippuankin, jotta saan kokeilla lipeällä tehtyä saippuaa...oi, mikä ihana yllätys, tuoksuu piparille! <3  Jossain vaiheessa toivon mukaan uskallan itsekki tehdä saippuoita ihan lipeästä, tarkoittaen viemäriraetta, vettä ja oliiviöljyä. Ihania ohjeita ja varoituksia olen saanut saippua rymässä ja tuolta samalta ihanuudelta, jolta muotit ostin. Olis ihanaa, että jotain harrastuksia vois jatkaa, vaikka pian ei tule edes sitä pientä lapsilisää..se kuitenkin ollut itselle iso raha, ainut tulo. Nämä käsillä tekemiset kuitenkin tuovat iloa elämään ja antavat voimia huomiseen- Se on sitä onnistumisen iloa. Onneksi lankoja on vielä reilusti ja askartelutarvikkeitakin. :D Minulle kun tämä käsillä tekeminen on niin äärettömän rakasta ja tärkeää....aina silloin, kun siihen riittää voimia.Ikä sekä 30 kotonaolo vuotta on kuitenkin tehneet tehtävänsä...vieneet ison palan itsetuntoa...pakko siis koittaa jatkaa sitä, että yritän olla tyytyväinen omiin tekenisiini...ja olenkin,,,ymmärrän, ettei minusta koskaan tule parasta, mutten varmasti ole huonoinkaan...riitän itselleni. :D Tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, niinkuin kaikille muillekki...osaan nauraa itselle, mutta tunnen myös mielihyvää onnistumisista. Se on katsokaas niin, että kuka kissan hännän nostaa. jos ei kissa itse. Ja on muutama ihminen jopa ilolla ottanut vastaan mun tekeleitä. :D Nyt on vähän vaikeampaa ollut saada sytykehiiriä kiertoon, kun niillä tutuilla on vielä sytykeruusuja..mut ehkä ne joskus kysyy, että vieläkö oon antamassa hiiriä. :D Uskon vahvasti tähän! :)   Vitsi, kun tänään just mietin, että joku pieni Handmade-paja on menettänyt minussa innokkaan oppijan/työntekijän. :D Tosin myyjää musta ei kyllä sais. Yksi kun sanoi, että vois vähän maksaakki sytykeruusuista, niin tuumasin, että ei tarvi, oon antanut ne ilmaiseksi muillekki....ja kynttilän jämistä oon ne tehnyt. :D Tottakai minulla olis ollut sille rahalle käyttöä...jokainen tietää, että se yhden lapsen lapsilisä on alle satkun kuussa.  Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että ei kaikkea saa, eikä tarvi mitata rahassa. Kuka kertoo, mikä on iloisen mielen hinta? Mikä on hymyn hinta? Mikä on sen hinta, että koet sen, että kelpaat...tai ainkin ne sun työt kentis ovat kelvanneet ja kieroutuneesti sinä itse ikäänkuin sen välityksellä kelpaat. Sisäinen lämmin olo, kuitenkin auttaa monia jaksamaan...näin on!  Puhun kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä...vai miten se oli. Sitäpaitsi uskon vahvasti, että antaessaan saa. :D Minusta ainankin on ollut kiva antaa. Isoihin antamisiin en pysty, mutta ei se tarvitse olla iso, tuodakseen saajalleen iloa, saatikka antajalle. :D Joskus oon jopa saanut pari euroa, vaikken oo pyytänyt. :D Etenkin se on tuntunut hyvälle. Ja kyllä minä olen tuntenut olevani speciaali, kun joku on joskus minulle antanut jotain...niinkuin nyt tuo piparipoika saippua. Ei kaikki sellaista saa...minä sain...ja olen siitä iloinen. :D Taitaa vaan mennä sen kans nuuskutteluksi...hih! No, ehkä mä jossain vaiheessa raaskin sitä kokeillakki...siksihän sen sain, että saan verrata ja näen millaista on oikea, aidosti alusta asti itsetehty saippua. verrattuna saippuamassasta tehtyyn....saatikka kaupan saippuat.

Huutiksesta sain edullisesti tämän infrapuna lämpömittarin, joka auttaa sit saippuan teossa, jos uskallan alkaa sillä viemärirakeella (=lipeällä) tekemään(auttaa se valmismassojenkin kanssa, tottakai), Kynttilän teossakin tämä tuo turvaa, kun näkee, ettei massa kuumene kauhean lähelle kiehumispistettä. Kynttilän jämiä olen saanut ihanilta ihmisiltä, kun laitoin paikkakunnan fb sivuille ilmoituksen, että otetaan vastaan kynttilänjämiä. Liki ilmainen harrastus siis, jos ei laita tuoksuja sekaan....ja vielä jos kokeilis sydänlangan punomista ihan puuvillalangasta. :D Mutta tässäkin tapauksessa iso kiitos niille, joilta oon kynttilänjämiä saanut. <3 Ihania ihmisiä, joilla on kultanen sydän. Siksipä koitan itsekki välillä aina ilahduttaa jotain tekemisilläni...Kiitokset kaikille ihanuksille. Tää nyt oli tällänen mikälie purkautumispäivä...en oo aatellut ottaa tällästä kuitenkaan tavaksi, joten voitte huokaista helpotuksesta. :D Ja hei vielä yksi asia...ihanaa nähdä, että teitä lukijoita on jo 23. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti